Säännöt

Yhdistyksen kokous on hyväksynyt säännöt 5.3.2008. Patentti- ja rekisterihallitus on ne rekisteröinyt 14.11.2008.

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Yhdistyksen toimialue on Keski-Suomen maakunta.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on:

  • toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja,
  • edistää oikean tiedon leviämistä kiinteistöjä koskevista asioista ja tiedottaa kiinteistöjä koskevista kysymyksistä, laeista, asetuksista ja kunnallisista määräyksistä toiminta-alueellaan,
  • herättää ja ylläpitää jäsenissään kiinnostusta kiinteistökysymyksiin sekä kehittää niiden piirissä kiinteistöalan ammattitaitoa,
  • toimia kiinteistöalan yhteisten pyrkimysten ja päämäärien hyväksi jäsenten edun mukaisella tavalla.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa:

  • vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja,
  • järjestämällä neuvontatoimintaa, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia, kursseja ja muita koulutustilaisuuksia,
  • tiedottamalla ja harjoittamalla julkaisutoimintaa,
  • tutkimalla ja tilastoimalla kiinteistöalaa,
  • avustamalla tiedotusvälineitä ja muita media-alan toimijoita sekä eri järjestöjä kiinteistöalaa koskevissa asioissa,
  • toimimalla viranomaisten ja kiinteistöjen edustajien yhdyssiteenä,
  • valvomalla jäsentensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa ja erimielisyyksissä työnantajapuolena sekä valvomalla sopimusten ja säädösten noudattamista jäsenistön keskuudessa sekä
  • tukemalla muuta yhdistyksen tarkoitusperiä edistävää toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hakea avustuksia ja apurahoja sekä omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3 § Jäsenet

Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseneksi voidaan hyväksyä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö, muu kiinteistön tai rakennuksen omistaja tai niitä hallitseva oikeuskelpoinen yhteisö sekä asuinhuoneistojen vuokranantajana toimiva yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö ja muu kiinteistöalalla toimiva oikeuskelpoinen yhteisö.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Kannatusjäsen voi kuitenkin osallistua yhdistyksen koulutustilaisuuksiin sekä saada jäsenlehden.

Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen hallituksella on oikeus kutsua kunniapuheenjohtajiksi yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneita yhdistyksen hallituksen puheenjohtajina toimineita henkilöitä.

Yhdistyksen hallituksella on oikeus kutsua kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat huomattavasti edistäneet ja tukeneet yhdistyksen toimintaa tai tarkoitusperiä.

4 § Jäsenyydestä eroaminen ja erottaminen

Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä tulee jäsenen ilmoittaa siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoitettava siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan eroamisilmoitusta lähinnä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Sellainen jäsen, joka jättää kehotuksesta huolimatta jäsenmaksuvelvoitteensa suorittamatta vuoden ajalta, voidaan hallituksen toimesta katsoa eronneeksi sen kalenterivuoden päättyessä, jonka jäsenmaksu on suorittamatta.

Jäsen voidaan erottaa, jos jäsen huomattavasti vahingoittaa toiminnallaan yhdistystä.

Jäsenet erottaa yhdistyksen hallitus.

Erotetulla jäsenellä on oikeus alistaa erottaminen yhdistyksen lähinnä seuraavan kokouksen ratkaistavaksi tekemällä siitä hallitukselle kirjallisen vaatimuksen kahden viikon kuluessa siitä, kun sai tiedon erottamispäätöksestä.

Erotettu, eronneeksi katsottu tai eronnut jäsen on velvollinen maksamaan erottamis- tai eroamisvuonna erääntyvät ja sitä ennen erääntyneet jäsenmaksunsa.

5 § Jäsenmaksu

Jäsen on velvollinen maksamaan yhdistykselle vuosittain varsinaisen yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun.

Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu perustuu jäsenen hallinnassa olevien ja omistamien rakennusten tilavuuteen. Kuitenkin asuintilojen vuokranantajana toimivan varsinaisen jäsenen jäsenmaksu perustuu asuinhuoneistojen lukumäärään. Maksu voidaan määrätä erilaiseksi tilavuusluokittain ja huoneistojen lukumääräluokittain.

Yhdistyksen kokous voi määrätä kuluvan vuoden jäsenmaksusta alennuksen jäsenille, joille vuosi on ensimmäinen jäsenyysvuosi yhdistyksessä.

Kannatusjäseneltä peritään jäsenmaksu, jonka suuruuden määrää varsinainen yhdistyksen kokous vuosittain.

Jäsenen tulee ilmoittaa jäsenmaksun suuruuteen vaikuttavien tietojen muutoksista vuosittain tammikuun loppuun mennessä.

Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6 § Yhdistyksen toimielimet

Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokous ja yhdistyksen hallitus. Ylintä päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous.

7 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen.

Varsinainen yhdistyksen kokous pidetään joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä hallituksen määräämässä paikassa ja määräämänä aikana.

Ylimääräinen yhdistyskokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä erityisesti ilmoitetun asian käsittelemistä varten. Tämä pyyntö on esitettävä kirjallisesti hallitukselle ja siinä on mainittava, minkä asian käsittelemiseksi kokousta halutaan. Hallituksen tulee tällöin kutsua viipymättä yhdistyksen kokous koolle.

8 § Kokouskutsut

Kutsu yhdistyksen kokouksiin on toimitettava kullekin jäsenelle aikaisintaan kolmekymmentä vuorokautta ja viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta postitetussa jäsenlehdessä tai lehti-ilmoituksella, joka on julkaistava yhdistyksen toimialueella yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä edellä mainittujen aika määrien puitteissa.

9 § Äänioikeus

Yhdistyksen kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen voi käyttää äänioikeutta asiamiehen välityksellä.

Yhdistyksen kokouksessa älköön kukaan, esimerkiksi jäsen, asiamies, tai lakimääräinen edustaja, äänestäkö enemmällä kuin 1/10 kokoukseen osaa ottavien yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa.

Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, tilintarkastajilla, hallituksen jäsenillä ja yhdistyksen toiminnanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistyksen kokous voi myöntää puhe- tai läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.

10 § Varsinainen kokous

Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa on:

Esitettävä:

  1. Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta,
  2. tilinpäätös edelliseltä tilivuodelta,
  3. tilintarkastuskertomus.

Päätettävä:

  1. Tilinpäätöksen vahvistamisesta,
  2. vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, toiminnanjohtajalle ja muille vastuuvelvollisille,
  3. kuluvan vuoden talousarviosta,
  4. kuluvan vuoden jäsenmaksujen suuruus,
  5. kuluvan vuoden toimintasuunnitelmasta.

Määrättävä:

  1. Hallituksen jäsenten palkkiot
  2. hallituksen jäsenten lukumäärä.

Valittava:

  1. Hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle,
  2. kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa,
  3. hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja hallituksen keskuudesta.

Käsiteltävä:

  1. Muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Asia, jonka jäsen haluaa yhdistyksen varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisena yhdistyksen hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11 § Hallitus

Yhdistyksen lakimääräisenä hallintoelimenä, edustajana ja asioiden hoitajana toimii yhdistyksen hallitus. Se valitaan yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa.

Hallitukseen kuuluu kokouksen päättämä määrä jäseniä kuitenkin vähintään 8 ja enintään 16 sekä vähintään 2 ja enintään 4 varajäsentä.

Jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja erovuorossa on kumpanakin vuonna puolet jäsenistä. Erovuoroisuus määrätään ensimmäisenä vuonna arpomalla ja sen jälkeen vuoron mukaan.

Hallitukseen ei voi valita henkilöä, joka valintahetkellä on jo täyttänyt 67 vuotta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä kokouksessa.

12 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on mm.

  1. Johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.
  2. Valmistella yhdistyksen kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat.
  3. Valita yhdistyksen hallituksen avuksi työvaliokunta.
  4. Ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
  5. Määritellä toiminnanjohtajan tehtävät ja palkkaus/palkkiot sekä valvoa yhdistyksen toimihenkilöiden työskentelyä.
  6. Asettaa toiminnan edellyttämät erilaiset tilapäiset ja pysyvät valmisteluelimet ja toimikunnat.
  7. Hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet.
  8. Kutsua yhdistyksen kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat.
  9. Yhdistyksen edustaminen.

13 § Yhdistyksen työvaliokunta

Yhdistyksen hallituksen työvaliokuntaan kuuluu yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja toiminnanjohtajan lisäksi hallituksen päättämä ja valitsema määrä jäseniä kalenterivuodeksi kerrallaan.

Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai toiminnanjohtajan kutsusta.

Työvaliokunnan tehtävänä on ohjata yhdistyksen toimintaa yhdistyksen kokouksen ja hallituksen päätöksien mukaisesti sekä valmistella asiat hallituksen kokouksiin.

14 § Toimisto ja toiminnanjohtaja

Yhdistyksen toiminnan käytännön suorittajana on yhdistyksen toimisto yhdistyksen kotipaikkakunnalla. Yhdistyksen toimistoa johtaa yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Toiminnanjohtajan tehtävät:

  1. Hoitaa yhdistyksen juoksevaa hallintoa ja yhdistyksen toimistoa hallituksen ja työvaliokunnan antamien ohjeiden mukaisesti.
  2. Vastata toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta.
  3. Toimia sihteerinä hallituksen, työvaliokunnan sekä mahdollisesti muiden toimikuntien kokouksissa sekä tarvittaessa esitellä ja valmistella niissä käsiteltävät asiat.
  4. Järjestää yhdistyksen taloudenhoito ja kirjanpito luotettavalla tavalla.
  5. Huolehtia toiminnan edellyttämästä tiedonvälityksestä yhteiskunnan, alan keskusjärjestöjen ja jäsenkunnan välillä.
  6. Toimia alan työnantaja-asiamiehenä yhdistyksen toimialueella, ellei yhdistyksen hallitus toisin päätä.

15 § Nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kumpikin yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen oikeuttaman henkilön kanssa.

16 § Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätöksen on oltava valmiina maaliskuun viimeiseen päivään mennessä, jolloin yhdistyksen tilikirjat tositteineen ja muine tarpeellisine asiakirjoineen on viimeistään annettava tilintarkastajille.

17 § Tilintarkastus

Tilintarkastajien tulee tilintarkastuksen suoritettuaan antaa kertomuksensa tarkastuksesta hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta.

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosta kokouksessa.

19 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistys voidaan purkaa kahden vähintään kolmenkymmenen (30) päivän väliajoin pidettävän yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa purkamista kummassakin kokouksessa.

20 § Varainkäyttö, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoitusta edistävään toimintaan siten kun purkamisesta tai lakkauttamisesta päättävä yhdistyksen kokous määrää.

Start typing and press Enter to search